Tervetuloa

Armo riittää -lehti

Kuuntele luentoja

Kirjoja Internetissä

Viikon sana

Raamattutunnit

Nuoret aikuiset

Yhteystiedot

Kristus-päivät

Tilauslomake

Linkkejä
Nuoret aikuiset

Petri Malk
Via Dolorosa

”Lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden. Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset.” (Hepr. 5:7–9.)

Ajattelemme helposti Jeesuksen kärsimysten alkaneen varsinaisesti kiirastorstaina ja jatkuneen seuraavana päivänä tapahtuneeseen piinalliseen ristinkuolemaan saakka. Toisinaan kuulee opetettavan, että Jeesuksen elämässä tapahtui käänne. Ajatus käänteestä perustuu siihen, että Jeesus eräässä vaiheessa (Mark. 8:31) alkoi opettaa, että hänen piti kärsiä.

Käänne ei kuitenkaan ole siinä, että Jeesuksen elämä olisi muuttanut kurssia tai siihen olisi tuosta hetkestä lähtien liittynyt kärsimys. Käänne on siinä, että Jeesus tuosta hetkestä alkaen puhui kärsimyksestään opetuslapsilleen.

Kohti Golgataa joka päivä

Via dolorosa tarkoittaa kärsimyksen tietä. Koko Jeesuksen maanpäällinen elämä tähtäsi ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen. Golgatan ristin synkkä varjo lankesi Jeesuksen koko elämän ylle. Hänen elämänsä oli seimestä Golgatalle kärsimystietä, Via dolorosaa, tietä kohti ristiä. Kärsimys ei siis ollut mikään ohimenevä sivujuonne Jeesuksen elämässä. Kyse oli Jumalan tahtoon suostumisesta johtunut ja koko elämää ohjannut piirre. Ilman kärsimystä Jeesus ei olisi oppinut kuuliaisuutta.

Profeetta Jesaja kuvaakin Kristuksen juuri Herran kärsivänä palvelijana. Tällaisen Messiaan juutalaiset ja monet kristitytkin torjuvat edelleen jyrkästi.

Kuka meistä haluaa seurata heikkoa Herraa? Virressä 55 lauletaan seuraavasti:

Me emme seuraa ristin miestä,
vaadimme vahvaa Jumalaa.
Tie pilkkakruunun, tappion
on mieltä vailla, mahdoton.

Kristuksen kärsimys ei johtunut Jumalan mielenhäiriöstä. Sen sijaan että Jumala olisi murskannut tämän langenneen maailman, hän valitsi toisen, vaikeamman ja orjantappuraisemman tien. Hän teki sen rakkauden tähden. Kristuksessa Jumala kärsi itse.

”Kristuksessa Jumala ei auta meitä kaikkivaltiudellaan vaan heikkoudellaan. Tässä juuri on ero kristinuskon ja muiden uskontojen välillä.” (Bonhoeffer)

Onko Mestarillasi kärsimysten jäljet?

Kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi opetuslapsilleen, Tuomas ei ollut paikalla. Hän epäili toisten kertomusta ja vaati saada pistää sormensa Jeesuksen naulojen sijoihin.

Kahdeksan päivän perästä Jeesus ilmestyi jälleen ja nyt Tuomaskin oli paikalla. Tuomas tunnisti Vapahtajansa kärsimysten jäljistä.

Joku on joskus kysynyt, onko taivaassa mitään ihmisten aikaansaannoksia? Voimme vastata myöntävästi: Ainakin siellä on Jeesus naulanjäljet ruumiissaan. Ilmestyskirjassa kuvataan valtaistuimen liepeillä seisovaa ikään kuin teurastettua Karitsaa.

* * *

Päivitetty 30.6.2007